Hävitty taisto

Jatkuva punnituslaatikkoon joutuminen on syvältä

Käytiin eilen eläinlääkärillä. Minun kahdeksan päivää kestänyt hyvinsyöntiputkeni näet loppui pari viikkoa sitten ja aloin taas laihtua. Juuri kun jotkut kehuivat pyöristyneitä muotojani. Emäntä tuli siihen tulokseen, ettei enää jaksa katsella laihtunutta olemustani, ja on aika ryhtyä radikaalimpiin toimenpiteisiin lisämassan saamiseksi. Lisäksi käytökseen oli tullut lisää kollimaista yleistä levottomuutta.

Reissun varsinaisena tarkoituksena oli hankkia implantti ennen kaikkea ruokahalun parantamiseksi. Lääkäri totetesi heti minut nähtyään, että ottaisi mielellään myös verikokeet, koska en ole enää hieman laiha, vaan erittäin laihassa kunnossa. Jouduin taas vaakaan, joka näytti pari grammaa vajaa 3,5 kg. Saisin painaa kevyesti neljäkin kiloa.

Onneksi lääkärinä oli taas mukava Karoliina-täti, jollla ollaan käyty ennenkin. Pienestä protestoinnistani välittämättä implantti saatiin sutjakasti paikoilleen. Minulta tunnusteltiin kilpirauhanen ja munuaiset, jotka tuntuivat normaaleilta. Laihuudesta on se hyöty, että kaikki nahan alla oleva tuntuu todella selvästi. Päädyttiin siihen, että jos en kahden kuukauden kuluttua ole saanut selvästi lisää massaa, joudun palaamaan lääkäriin tarkempia tutkimuksia varten. Tällä kertaa verikoe siis jätettiin. Suutahdin kevyesti siitä hirveän isosta neulasta, joka tungettiin takajalkani eteen. Tosin lääkärikin nauroi, että nyt äsken närkästynyt kissa on taas pyrkimässä rapsuteltavaksi, ja taidan olla erityisen anteeksiantavainen tapaus.

Mulla on kotighetossa uusi lempparipaikka. Olen nykyään mielelläni avatun sisäikkunan ja ulkoikkunan välissä tiirailemassa pihan tapahtumia. Meidän yli satavuotiaassa talossamme on kivat vanhat turvonneet ikkunanpuitteet, niin että ikkunan voi vetää voiman kanssa kevyesti raolleen ilman että eläimet pääsevät laajentamaan koloa. Tästä kolosta huutelen pari kertaa viikossa muutamat MOUUU-kollijoikut lähiseudun mahdollisille tytöille.

Pihamyyrät (puutarhaliike siis) pilasivat sen vähänkin nurmikon mitä pihassa oli, en pidä en