Tampesterin termiitit

Emäntä suuntasi eilen Pirkanmaalle katsastamaan pentujani ennen kuin lähtevät lopullisesti maailmalle. Minä sain tänään aamulla tyytyä läppäilemään tietsikan näytöltä näitä surkeita kännykuvia. Ihminen on niin laiska, ettei viitsi edes ottaa kunnon kameraa mukaan, toisesta kuulemma lataus finaalissa ja toisesta patterit.  Marraskuun Muruset sen sijaan ovat hoitaneet tämän homman oivallisesti. Sieltä löytyy hienoja kuvia.

Kovasti olivat kakarat kasvaneet. Sähellys ja vipinä oli melkoista, vaikka olivatkin riehuneet pari edeltävää tuntia oikein urakalla. Nyt nähtiin oikea ihme, kun kakarat jopa nukahtivat vierailun loppupuolella.

Putkessa olisi hommaa Mulderille ja Scullylle

Pennut alkavat erottua toisistaan luonteensa, näkönsä ja kokonsa puolesta. Tyttö on pienin, mutta pistää kyllä sisukkaasti pojat ojennukseen ja kärsimään. Tämän neidin silmille ei hypitä. Kolmospoika joutui vierailun aikaan kuristusotteeseen neidin monottaessa takajaloilla ja purressa lujaa. Pojan suusta kuului melkoista valitushuutoa. Toisaalta, vaikka luonnetta löytyy niin neito on kova pesemään veljiään. Veljiä toisten pesut eivät pahemmin kiinnosta. Tyttö on muutenkin päästään äitinsä näköinen kun taas kolmospoika muistuttaa eniten minua. Ihminen ihmetteli välillä leikkien rajuutta. Pennut jyrsivät ja purivat kunnolla toistensa korvia, mutta mitään jälkiä ei niissä näkynyt.

Lopulta iski väsy, oikealla eniten minua muistuttava poika