perjantai 7. heinäkuuta 2017

Haisuhemmon paluu

Jollain on ollut kotitietokone raatona, enkä ole päässyt kertomaan kuulumisia. Kaikenlaista pientä on tapahtunut.

Ihminen koki pari päivää sitten vähemmän mieluisan yllätyksen. Tunnetusti olen luonteeltani kevyt sylissä pesijä. Vessassa käytyäni palasin televisiota kyyläävän sohvaperunan syliin. Sitten alkoi kuulua kevyttä nuuskutusta ja tökeröä ihmettelyä: "haisetko kolli, vai kuvittelenko vaan". Sitten kun lähdin sylistä ihminen totesi peiton haisevan selvästi Parfum de kollille. On kuulemma niin tujua ainetta, että tippa nestettä riittää löyhkän aikaansaamiseen. Ihminen kaivoi kaapista pitkään käyttämättä olleen "hajunsyöjänesteen" ja pesi osan peitosta Olen vähän eri mieltä tuosta löyhkästä. Voisin kuulemma siivota itse takapääni vessakäyntien jälkeen.

Maalla olen kaivanut keittiön ihmekaapista lisää hiiriä tuhottavaksi. Yöt menevät keittiön kaappia kytätessä. Ihmiset ovat ilahtuneet siitä, että nyt hiiren öinen vingutusaika on selvästi lyhentynyt. Tapan siimahännät nyt nopeammin. Kesän kelit ovat olleet niin kylmiä, että jyrsijät tulevat kesälläkin sisään roskiskaappiin. Ottaa pattiin, etten pääse öisin ihmisten sänkyihin nukkumaan. Ovet pysyvät öisin kiinni siksi, että en toisi eläviä hiirileluja sänkyihin. Protestoin jonkun aikaa naukumalla ja raapimalla turhaan oven takana. Kollia ei taas ymmärretä.





2 kommenttia:

  1. Heh, ihmiset ihastuu aina niin kovin, kun vähän jotain kollihajuja päästelee. Ihan ihmeellistä.
    Ootko laskenu montako hiirua oot päästäny päiviltä tänä kesänä?
    -Pena

    VastaaPoista
  2. Kuusi on hiirtä saanut todella kylmää kyytiä. Neljä metsähiirtä ja 2 peltohiirtä. Lisäksi jokunen on päässyt pakoon, niin kävi viimeksi kaksi päivää sitten. Kaapista kuului hirveä rysähdys kun loikkasin ylätasolle ja sen jälkeen hiiren vikinää, mutta sitä saalista ei löytynyt,

    VastaaPoista