Kiki ja Paavo |
Peto-Paavo on niin ahne, että kävi kolmeen otteeseen syömässä minun tonnikalaruokani. Lisäksi molemmat vetelivät fisuraksujani. Kähinää siis riitti kahden päivän ajan. Paavon kanssa ollaan jo vanhoja murinatuttuja. Minä en ole yhtään leppynyt, vaan pidän yllä räyhäysperinnettä. Ihmiset väittävät sen olevan pelkoa. Välillä minut pistettiin lepakkotyrmään l. pieneen huoneeseen lukkojen taakse, koska aiheutin kuulemma rähinää eikä kissojen voinut antaa olla vapaana ilman ihmisiä. Noh, jo äitini Noppa tietää, että toiset kissat ovat pomottamista varten.
Tässä väijyn Paavoa ja molemmat murisevat |
Mammakissa Kiki ei kuitenkaan ottanut räyhäämistäni kovinkaan vakavasti. Katseli vain tyyliin "noi kollit on jo nähty" ja antoi nuorempien lähinnä kähistä keskenään. Kevyesti piti välillä sähähtää. Tulin Kikin kanssa paremmin juttuun: rouva sai jopa pari kertaa haistella minua ja koskea ilman sähinöitäni. Ihminen oli tyytyväinen, kun en osoittanut mitään merkkailemisen merkkejä. Minun pitäsi olla toimiva kolli, mitähän se tarkoittaa? Ainakin puolustan sinnikkäästi omaa reviiriäni.
Kähiskööt kakarat keskenään |
Pääsin viimein sunnuntaina kunnolla ulkoilemaan. Lystiä oli. Jo perjantaina olin jahdannut melkein menestyksellä lintuja. Tiainen ärsytti minua tsirpittämällä aivan lähellä pienen vaahteran rungossa. Minäpä tein kaikkien aikojen nopeimman lepakkoloikan pari metriä eteen ja ylös. Lähellä oli ettei tullut törpölle kylmää kyytiä. Päädyin täsmälleen samaan paikkaan, missä lintu oli istunut. Noloa oli ettei pikkuvaahtera kestänyt painoani, vaan päädyin puun kanssa maan kamaralle. Hyvä taipuvuus puulla kuitenkin, ja todellakin iskin täsmälleen siihen rungon kohtaan mistä lintu pakeni hädissään.
Sunnuntaina sitten löysin ihka oikean sammakon. Sammakko loikki ja minä juoksin perässä mäiskien varovasti tassulla. Ihminen katsoi päältä etten tapa sakua. Vähän tuntui etten ihan tiennyt mitä tällä pitää tehdä. Leikkikalu vai saalis? Kadotin hyppyjalan sitten viinimarjapuskaan. Kuvassa sammakko on ruskea läntti korvani yläpuolella. Kuva on huono kun ei saalistuksen lomassa löytynyt kuvausassaria paikalle.
Kovaa oli meno. Ihminen valitti kun piti kiivetä kaikki jyrkät kalliot ja mennä puskiin. Pääsin pitkän flexin ansiosta tekemään monta kunnon lintuspurttia. Lystiä kun törpöt huutavat varoitushuutojaan.
Täällä on harvinaisia vesiliskoja |