maanantai 30. heinäkuuta 2018

Saaren laivakissat

Monivarpainen laivakissa Tassu saa luomuruokaa saaren omista antimista


Ihmisen ystävällä on oma vajaan hehtaarin saari lounaisen Suomen sisäsaaristossa. En päässyt reissuun mukaan, koska saattaisin aiheuttaa kunnon kähinät saarella, jonka valtias on iso punavalkoinen kolli Silppu. Ihmisten mielestä saarta kyllä oikeasti hallitsevat emokissa Tassu ja hänen tyttärensä Viikku. Molemmat naiset ovat aitoja saariston laivakissoja, joiden tassuissa on ylimääräinen varvas. Nämä ovat mitä todennäköisemmin aivan aitojen laivakissojen jälkeläisiä, koska ovat syntyneet saaristossa.


Äiti ja tytät kesäillan hämyssä

Merimiesten sanottiin suosivan movivarpaisia kissoja siksi, että näiden leveämpien tassujen takia kissojen katsottiin pysyvän paremmin pystyssä heiluvan laivan kyydissä. Kissan uskottiin tuovan onnea laivalle. Rotat ja hiiret eivät myöskään päässeet mellastamaan laivoilla kissojen läsnäollessa.

Näillä leveillä räpylöillä hiiret pysyvät kurissa ja nuhteessa




Äiti ja tytär tähystävät



Ulkotuolit ovat kissoille

Saaren koira oli yli-innostunut fudiksen pelaamisesta

Silppu-kollista ei saatu kunnon kuvaa. Herra oli kiinnostunut vain ja ainoastaan ihmisten ruokien syömisestä. Silppu oli edellisenä päivänä aiheuttanut kunnon sydämentykytykset isäntäväelle. Kissat saavat kulkea saaressa vapaasti, mutta merikotkien varalta niiden liikkeitä seurataan, ja onneksi saaressa on paljon puita ja muuta suojaavaa kasvillisuutta. Edellisenä päivänä kollia ei sitten vaan kuulunut eikä näkynyt missään, vaikka koko päivä huudeltiin ja kaikki puskat etsittiin. Emäntä lähti veneellä ilmoittamaan kaikille naapureille kadonneesta kissasta: "jos on pudonnut kotkan kynsistä teidän maillenne". Myöhään illalla putkiaivo kolli sitten oli ryöminyt jostain talon sisätilojen piilostaan esiin, silmät aivan sikkurassa. Eivätkö kollit enää saa rauhassa nukkua päikkäreitä aamusta iltaan? Pitääkö ihmisten huuteluihin muka reagoida?



perjantai 6. heinäkuuta 2018

Uusia Silkkihienoja





Ihminen katosi jokunen viikko sitten koko päiväksi jättäen minut yksin kotiin. Olivat käyneet Tampereella katsomassa siskontyttöni Halman jälkikasvua.

Kahdeksan viikon ikäiset poikapennut olivat syötävänsöpöjä. Poikueessa oli kaksi punaista ja yksi riistapoika.

Kuvat ovat kännylaatua. Ihmisen mieleen jäi erityisesti toinen punaisista pojista, Grafica, joka pesiytyi oman ihmiseni syliin. Lopuksi pikkuinen nukahti siihen ja kun yritettiin nostaa pois valahti aina velttona takaisin syliin.


Oletteko ennen nähneet surkeampaa kuvaa? Psyko-kuvaaja heijastuu viattoman pennun silmistä





Isomummuni Nami, pirteä 12-vuotias

Itse voin todeta, että onneksi tämä uhkaava kilpailija on jo varattu toisaalle. Ihmisen syli on nääs varattu minun käyttööni.


Emon häntä on oiva leikkikalu





Haksahtaneet kissatädit voisivat kyllä olla tunkematta kissatunneliin