Ruohoa ja valkovuokkoja

Aiotaanko mua taas syyttää jostain?

Tylsien ihmisten mukaan ruoho ei ole kissalle hyväksi, syön silti

Kumma kevät etenee hitaasti, mutta varmasti. Kovasti ihmettelen sitä, että normaalina vuonna  tavallisesti jo kuihtuneet valkovuokot kukkivat vasta nyt. Palvelija ei kauheasti arvosta  sitä, kun mätän ruohoa urakalla naamariin, ja sitten oksennan.

Tähän postaukseen oli tarkoitus tulla kuvaus Isis-myyrien tunneliverkoston tuhoamisesta. Siitä lisää myöhemmin kun ehditään hajottamishommiin. Ihminen intoutui taas itseopiskelemaan kieliä. Oiva keino tähän ovat kissablogit. Hisia- ja Loustiquette-kissan kotona on oivat maisemat (bambivaroitus). Meidänkin piti väsätä "katsokaa hienoja kasveja ja maisemia" -teksti, vaan kun ei kuki vielä juuri mikään. Ei saada kyllä peurojakaan kuviin, Tästä syystä tähän tulee nyt perinteisiä Viggo ja valkovuokot -pönötyskuvia.

Saunan peräseinän puukasan päällä, pressun alla suojassa, on ollut  laatikko, jossa on pidetty puusytykkeitä. Joitakin viikkoja sitten laatikosta löytyi korsista ja heinistä sievästi punottu linnunpesä. Pesässä oli mustarastaan turkooseja ruskeapilkullisia munia. Nyt siellä asuu neljä untuvikkoa, jotka sulautuvat hyvin pesän ja laatikon väriin.