keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Karkailua



Nykyisin olen kova poika karkaamaan ulko-ovesta. Palvelija joutuu aina kotin tullessaan laittamaan ison kauppakassin tai muun esteen alas oven tukkeeksi, jotta en ryntäisi rappukäytävään. Kaikki alkoi nouhoojasedän käynnistä joitakin viikkoja sitten. Kuulin alakerran mummon äänen ja näin avonaisen oven, silloin minua vietiin, ja kovaa. Nouhooja totesi jotain livahtaneen ohi salamavauhtia, ja naapurin mummo sanoi jonkin ruskean vilahtaneen ovesta. Ihminen ei pitänyt siitä kun sai jahdata minua naapurin asunnossa tuollaiset 10 minuuttia. Minusta taas nämä hippaleikit ovat ehdotonta ykköshuvia. Aina onnistuessani karkaamaan rappukäytävään, maukuilen ja menen raapimaan alakerran mummon ovea. Siellä kun oli enemmän tilaa temmeltää ja jänniä piilopaikkoja. Olen muutenkin mummojen suuri ystävä.

Uusi versio tästä oli kun livahdin maalla toisen mummon perässä ulos. Ihminen oli todella kypsää kalkkunaa kun sai jahdata minua ympärinsä puolisen tuntia hämärän jo laskeutuessa. Oli ihan mukavaa kävellä rinnakkain, mutta heti jos koitettiin tarttua kiinni, otin spurtin eteenpäin. Vilpittömänä aikeenani  oli  vain tarjota kyytiä ihmisen selluliiteille.

Tähtäimessä naapurin mummon ovi

5 kommenttia:

  1. Vai semmoinen mummojen perässä juoksija sä olet :)

    VastaaPoista
  2. Oho! Mä en oo päässy naapuriin, mut kerran juoksutin ihmisen läskejä ihan kunnolla ylös alas porraskäytävää. Kolmen ihmisen voimin vasta saivat palautettua kotiin. Nykyään ihminen tulee aina kassi tai muu vastaava edellä kotiin. Mälsää.
    -Pena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odota vaan kun osut sattumalta jonkun avonaisen oven kohdalle, sitä alkaa naapuriin tunkeutumisen kierre

      Poista
  3. Tuohan on hyvä tapa lenkittää ihmistä. Mekin ollaan kovasti yritetty livahtaa tuosta ulko-ovesta. Kerran Roope onnistuikin, mutta sitten ulko-ovi meni hetkeksi kiinni Roopen takana. Kun ihminen raotti ovea muutaman sekunnin päästä, sujahti kissa salamana takaisin sisälle. Taisi olla vähän liian pelottavaa rappukäytävässä ja liian hurja ajatus, ettei sisään enää pääsisikään samaa reittiä.

    VastaaPoista